Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 17. toukokuuta 2013

Seinän uusi väri ja muita uutuuksia

Pieni homma, mutta suuri muutos. 
Maalattiin seinä, joka on koko olohuoneen pituinen, ja jatkuu vielä portaikossa yläkertaan. 
Uusi maali on vaalean harmaa. 
Koko asunnon ilme kirkastui kertaheitolla! 

Vielä puuttuu verhotangot ikkunoista, sekä verhot. 
Tangot on jo valmiina, mutta miten ne sais seinään? Täytyyköhän itse tarttua porakoneeseen..

Verhot aiheuttavat hieman päänvaivaa, mutta Ellokselta on jo iso läjä tullut sovitteille. :) 
Olohuoneen muutos on siis enään viimeistä silausta vaille valmis.



Tässä seinä ENNEN.



Uutuuttaan hohtaa nyt siis myös portaikon seinä.
Lisäksi uuteen verhotankoon on ripustettu uusi verho. :) 
Verhon ostin viimekeväiseltä Pariisin reissultani, tanko Ellokselta 







Elloksen paketista putkahti myös tämä tyynyliina, joka piti heti saada käyttöön. 
Ihanat nuo jätti napit!
Pieni Vaippa-Paviaani viuhahti kuvaan myös. :)



Äitienpäiväruusu on hengissä vielä, ihme! 
Tykkäisköhän se kyttyrää jos tökkäisin sen maahan... Vai paleltuskohan tuo reppana? 



Clas Ohlsonilta löysin tämmöset ihanat tyoksukynttiläpurkit. 
Nää lähti mukaan sekä ihanan tuoksun, että myös purkkiensa vuoksi. 
Näihin saa kivasti jemmattua kaikkea pientä, sitten kun kynttilät on polteltu.

Niin, ja vaikka toisin vois luulla, tämä postaus ei ole mitenkään yhteistyössä Elloksen kanssa. 
Satun vaan olemaan kahden lapsen vuorotyöläisäiti, 
joka heittää vuorotyöläismiehensä kätöseen ovella vitoset lastenhoitovastuun vaihtuessa. 
Näin ollen oon koukussa verkkokauppoihin. 
Ja siis varsinkin Elloksen alennuksiin. :D

Toivottavasti huomenna on yhtä ihana ilma kuin tänään. 
Puuvajakin nimittäin odottaa maalausta...



sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Lastenhuoneen ompeluksia


Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!

Mulla oli eilen monta tuntia omaa aikaa! 
Se on asia, jota en vielä neljä vuotta sitten tiennyt luksukseksi.
Niimpä sainkin viimein vähän järjesteltyä lastenhuonetta siihen kuntoon, että siitä kehtaa kuvia ottaa.

Ehdinpä vähän ommellakin.
Tein tämän viirinauhan, ettei tuo valkonen seinä näyttäisi niin valjulta.


Tässäpä nyt siis kierros lastenhuoneeseen.

 Kuva ovelta.

 
Täällä tähtilampun alla nukkuu minun pikkuiseni ja näkee suloisia pienen pojan unia.




Laskosverho on myös itse ommeltu. Se on tuunattu vanhasta pitkästä verhosta, joka on kulkenut mukana jo pitkään. Se on koristanut ikkunaa jokaisessa asunnossa, jossa olen omillani asunut. Tykkään näistä väreista edelleen, vaikka sininen kausi on tullut ja mennyt jo monta kertaa.






Tällaiselta näyttää poikien huone nyt. 
Molempien lelut ovat nyt täällä, sekä alakerrassa (johon ne jotenkin ihmeesti aina vaan kulkeutuvat). 

Yläkerrassa on lisäksi meidän makuuhuone jossa nukkuu vielä myös Pikku-E. 
Parin kuukauden päästä juhlitaan jo nuorimman kaksvuotis synttäreitä 
mutta pikkunen nukkuu vieläkin pinnasängyssään meidän sängyn päädyssä.
En vaan raski siirtää poikaa omaan huoneeseensa, 
on niin ihanaa kun kuulee yölläkin pienen ukon tuhinat ja maiskutukset. :)

Pikku-E:n huone on vielä lähes tyhjillään. 
Siinäpä riittääkin mulle mukavaa sisustuspuuhaa! Vielä on ihan auki, mitä sinne alkais laittaan. 
Ison pojan sänky nyt ainakin (nyyh!) pitäs hommata.

Täällä vietetään sadepäivää. 
Mitähän hauskaa puuhaa keksisin pojille, kun meinaa alkaa tunteet kuumentua. Huoh!

Lisää ompeluksia lastenhuoneeseen tulossa pian, jahka saan projektin viimeisteltyä! 

Palataan! :)

perjantai 22. helmikuuta 2013

Hän...

...on minun uusin rakkaani! 



Mun uus ihana kaappi!


Hänenlaisestaan olen jo pitkään haaveillut ja tänne uuteen kotiimme suunnitellut. 
Kävikin sitten niin onnekkaasti, että Hänet oli alennettu puoleen hintaan ihanassa sisustusliikkeessä White Housessa
Ja tässä Hän nyt ylväänä seisoo. <3







Hyllyiltä puuttuu ihan kipeästi jotain. 
Miten usta tuntuu, että se on Green Gaten lattekupit... ;)


lauantai 16. helmikuuta 2013

Sisustustarroja!


Tätä mä oon niin oottanu! Nimittäin sisustustarroja!
Oon ihastellut niitä pitkään ja monesti miettinyt ostavani, mutta mehän elettiin pitkään muuttovalmiudessa ja väliaikaiskodissa. Niihin ei kannattanut tarroja tuhlata. 

Nyt meillä viimein on tämä oma rakas koti, jota pääsin tarroilla koristelemaan. JEI!

Löysin netistä ihanan ja kohtuuhintasen susustustarroja myyvän verkkokaupan.


 


Ekana tuunauksen kohteeksi pääsi meidän eteisen lipasto.









 Tekstiä pintaansa sai sekä kylppärin että pyykkikaapin ovet.






Lapsiperhe ja pyykit... Tuo tarra on niin osuva. 
En edes muista, milloin oisin meidän pyykkikorin pohjan nähnyt.

Tekstitarra löytyi myös keittiöön.




 Lisäksi tilasin vähän tähtösiä, joilla tuunailen vähän lastenhuoneen kalusteita. 
Siitä lisää myöhemmin. :)



Halauksin

 -K








perjantai 1. helmikuuta 2013

Kevättä kohti


Onneksi tammikuu on nyt lusittu! 
Yleensä en oo näin masis, mutta tänä vuonna tammikuu on tuntunut väsyttävältä. 
Ei mistään erityisestä syystä. 
Satun vaan aina kärsimään ns.  Joulunjälkeisestä masennuksesta,  
eli odoton joulua niin into pinkeenä, että sit kun se on ohi, tuntuu maailma pysähtyvän. 
Ja talvea on edessä vielä kuukausi tolkulla... 
Ja on ollu töitä ja flunssaa ja ja...

No, mutta nyt ollaan siis menossa kevättä kohti! Ja sen huomaa meillä siitä, että valko-harmaa väriteema alkaa saada kaverikseen pieniä värinpilkahduksia. 

HenkkaMaukan paketti tuli postista, ja voi vitsi miten tykkään näistä uusista tekstiileistä!








Valkoharmaa + turkoosi =  NAM!



Vaaleanpunanen pussukka päätyi rumien leipäpussien piilottajaksi.



 Taas pääsi Säästökuoppa yllättään, ihana keittiöpyyhe siis sieltä.


 Kylläpä ne piristi!

Tämän kuvan myötä ihanaa kevään alkua teille!



torstai 3. tammikuuta 2013

Projekti Kattopalkki




Nyt se on valmis! 
Nimittäin Projekti Kattopalkki on saatu päätökseen.

Heti ensisilmäyksellä kun olin vasta tämän uuden kotimmd asuntoesittelyssä, kiinnitin huomiota olohuoneen ja keittiön välissä kulkevaan valtavaan palkkiin. Silloin palkki oli koteloitu valkoisella gyproc -levyllä. Mietin heti, mitä siellä alla on... Voisko siellä olla aarre?



ENNEN: Kuva keittiöstä olohuoneeseen


ENNEN: Kuva olohuoneesta eteiseen päin

Ja heti kun tänne muutimme, aloin puhua miehelleni kotelon purkamisesta. Vastaus oli ei.
Kaikki muutkin suhtautuivat nihkeästi ajatukseen ja varoittelivat pilaamasta siistiä ja hyvää kattoa. Lopulta sain viekkaudella ja oveluudella mieheni suostumaan ottamaan riskin, ja kurkkaamaan gyprocin alle ja katsomaan mitä siellä on.

 Ja aarrehan se siellä olikin!!! Ihana jyhkeä kattoparru! Purkutyö ei ollut mikään helpoin homma mutta mies sen silti teki harjoitellen samalla ahkerasti ärrää ja ässää suomalaisittain.



Alta paljastunut palkki oli väriltään "ihastuttavasti" kellastunutta mäntyä. Osmo coloria pintaan (sävy oli muistaakseni antiikkitammi) ja siinä se nyt on, ihanasti wanhan näköinen parru jakamassa keittiötä ja olohuonetta omiksi tiloikseen. Oon niiiiin tyytyväinen lopputulokseen! Koko asunto sai heti uuden ilmeen, rutkasti lisää kodikkuutta.




Katon lisäksi muutoksen kohteeksi on päässyt myös seinä, joka kulkee keittiöstä olohuoneeseen. Siihen laitettiin ruudullinen tapetti, joka omalta osaltaan tuo vielä lisää pehmeyttä ja kodikkuutta. Ennen seinä oli siis ihan valkoisella maalipinnalla, nyt se on siis tällainen.




Vielä olohuoneen muutos ei suinkaan ole täysin valmis. Vielä puuttuu osa tapetista, koska se loppui kesken, eikä tässä joulun tiimellyksessä ole kerennyt saattaa hommaa loppuun. Kattolistat parrun ympäriltä, kuten myös uudet verhotangot odottavat seinään pääsyä.  Sitten vielä verhot ja hyllyt ja kaikki tilpehöörit ja...  ja ... Niin ja tuo arkkukin odottaa tuunausta... :)

Lopullinen olohuoneen muutosesittely jää siis vielä tulevaisuuteen, mutta tässä katsaus tähän vaiheeseen. :)

Duhaisin derveisin

-K

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Tulipahan tehtyä!

Pääsiäinen vietetty, suklaakiintiö täynnä. Pääsiäiskarkkien tuoman sokerihumalan tai kevätauringon antaman energian ansiosta sain tyhjennettyä hieman "projektikoriani" ja siis tehtyä valmiiksi keskeneräisiä käsitöitä.

Virkattu pitsimatto


Tämän virkatun maton tein trikookuteesta Kauhavan Kangasaitan Juhannusruusu -maton ohjetta mukaillen. Alkuperäinen ohje löytyy täältä http://www.kangasaitta.fi/kangasaitta/web.nsf/pages/240E070089337443C22577AC006D4389/$file/Virkattu_matto_10062011.pdf 
Keskiympyrä on virkattu ohjeen mukaan, mutta halusin matosta vähemmän pitsisen, joten tein "reikiä" vain joka toiseen kerrokseen. Maton halkaisija on 130 cm ja kudetta meni pikkasen yli kolme kiloa.

Kokemattomana virkkaajana sain purkaa kerroksia lukemattomia kertoja, jotta matto asettui lattialle nätisti eikä kupruillut. Lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, ottaen huomioon, että tämä on elämäni kolmas virkkaustyö (jos ei oteta laskuun ala-asteella metritolkulla virkattuja ketjusilmukkanauhoja).

Matto sai paikan peräkamaristamme, joka on minun ikuinen murheenkryyni. Huone toimii lähinnä säilytyspaikkana kaikelle sellaiselle, mikä halutaan pois silmistä ja mille ei ole muuta paikkaa.  Toivottavasti tämä matto sentään luo vähän kodikkuutta huoneeseen. Kuvassa osittain näkyvä korkea valkoinen kaappi sekä huutonetistä ostettu makkarajalkainen pöytä ovat kuitenkin yksiä lemppareitani koko kodissamme.



Keskeneräinen matto ankaran raadin testauksessa






Pidin tässä taannoin kotonani Me & I -vaatekutsut. Tilasin J:lle turkoosit haaremihousut, joihin ihastuin niin, että päätin tehdä samalla mallilla toiset. Mitään kaavoja mulla ei siis ollut tietenkään käytössä, kunhan leikkelin vaan riskillä mustasta trikoosta etu- ja takakappaleet, ja ompelin ne yhteen. Vyötärökaitale ja lahkeet jämäpalaresorista ja tähti vanhasta t-paidastani. Ikinä en ole ennen koneella aplikoinut, mutta tulipahan nyt sekin kokeiltua. :)

Tähtihousut

Ei näistä yhtä hienot tullut kuin Me & I:n housut ovat. Trikoo oli liian ohutta ja housut jotenkin lörpöttävät. Aplikaatiokin jotenkin kupruilee, mutta ei sitä käytössä niin huomaa, ei varsinkaan tässä menossa. :)


Housut vauhdissa!

Uudet ihkut kimaltavat virkkuukoukut Kärkkäiseltä. Löytö!

Ruttupipo apinatrikoosta, molemmille pojille samanlaiset. Tää kangas on musta aivan ihana, ja näitä trikoopipoja on niin mukava ja helppo ommella. :)


Pipa

IsoJee oli tätinsä kanssa maalannut söpön keraamisen pupusen.

Tämän kuvan myötä heipparallaa pääsiäiselle, ja vappurientoja odotellen!








keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Pääsiäisen sulkasatoa






Löydettiin esikoisen kanssa Tiimarista "tosi ihania karvoja"! Tarkotuksena oli askarrella pienokaisen kanssa virpomisoksia, mutta yllättäen Iso-Jee kyllästyi touhuun jo ensimmäisen oksan jälkeen. Äiti sai  sitten askarrella taas ihan yksinään. 

Oksakimppuja tein kaksi erilaista. Näillä värikkäillä siis virvottiin, ja toiseen oksakimppuun laitoin vain valkoisia höyheniä sekä pujottelin vielä helminauhaa ympäriinsä vähän kimallusta antamaan.  




















Munasia

 
Lisää munasia. Aika tuottelias ollut tämä meidän kananen.


 keittiö

Tuunauksia: 

Keittiön ruokaryhmän ostin viime kesänä kirpputorilta 80 eurolla. Nämä olivat karseat kellastuneet mäntykalusteet, jotka hiottiin ja maalattiin
Syöttötuolin saimme käytettynä. Alunperin koivunvärinen perusmallin syöttis sai pintaansa pirteän vihreänvärisen maalin.


Ohraruohoa


Pääsiäisherkkuja

En oo mikään Mariskooli -tyttö, mutta tämä oli niin herkullisen värinen, että oli pakko ostaa kun tässä taannoin sen sai Cittarista puoleenhintaan jotain leimoja tms. keräilemällä. Ja nämä karkit! Nää on niin söpöjä, ettei melkein raski syödäkään. Siis melkein. :)



Makoisaa pääsiäistä! :)