torstai 24. lokakuuta 2013

Kodinhoitohuoneen muutos



Kodinhoitohuone on paikka, joka on aina täynnä johonkin suuntaan menossa olevaa pyykkiä.
Likaisia, puolipitoisia ja puhtaita.
Jos johonkin haluaisin siirtää vähän enemmän neliöitä, niin tänne. Lapsiperheessähän pyykkiä riittää, joten arjen helpottamiseksi olisi ihanaa, jos pyykkihuollolle olisi kunnolla tilaa. Tai vaihtoehtoisesti, jos tilan neliöt saisi paremmin hyödynnettyä.
Olen kuitenkin niin onnellinen, että eka kertaa elämässäni minulla ylipäätään ON kodinhoitohuone!!!

Ehkä juuri siksi odotukset ovatkin korkealla, joten yksi asia mättää. Täältä nimittäin puuttuu laskutasoa! Sitä ei ole juuri ollenkaan. Se on vähän ärsyttävää, mutta viikkaan pyykit sylissä samalla tv:tä katsellen tai joskus silityslaudan päällä.






Kodinhoitohuoneeseen halusin kuitenkin pikaisesti jotain muutosta, joten maalasin seinän vedevihreällä sävyllä. Sopii ihanasti harmaiden laattojen kanssa. Valkoinen hana-naulakko löytyi Askosta.

Jyskistä ostin tuollaisen konsolipöydän nimellä oleva tason. Se toi sentään vähän lisää laskutasoa.



 






Kodinhoitohuone on malliltaan suorakaide. Toisesta suunnasta näkymä on tällainen.



Kätevää on, että sisälle pääsee myös takakautta, jolloin kuraiset ja märät lapset saa riisuttua täällä tai joskus jopa kannettua suoraan kylpyhuoneessa. (Jos tarvii suihkuttaa kuravaatteet ja kumpparit.)




Tässä vielä khh ENNEN:



P.S. Onko mitään tehtävissä tälle kuvien laadulle? Koneella ne näyttävät ihan selkeiltä, mutta kun liitän ne tekstiin, menevät rakeisiksi. Annoin jo palautetta googlelle, mut ei oo vielä mitään kuulunut...

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Lastenhuoneen lamppu





Jes! Lastenhuoneen sisustus on taas askeleen valmiimpi! Pojilla on siis nyt toinen huone leikkihuoneena ja toinen nukkumishuoneena. Leikkihuoneessa oli harmaa tapetti jo valmiina, joten sen väreiksi olen suunnitellut keltaista, turkoosia ja harmaata. 

Kun tämä keltainen lamppu viime viikolla tuli kirpparilla vastaan, ei tarvinnut epäröidä montaakaan hetkeä. Valaisin oli juuri sellainen, jota olin lasten leikkihuoneeseen haaveillut. Tai no, keltaista valaisinta olin kyllä suunnitellut mutta lähinnä uustuotannosta olin etsinyt. En ollut edes tajunnut, että tallasia retro ihanuuksia voisi olla, koska en varsinasisesti ole koskaan ollut mikään suuri retron ystävä. 

Kun lamppu oli jo katossa, aloin vähän googlettelemaan, ihan vaan koska halusin tietää olinko maksanut lampusta ihan hullun hinnan, 35€  Kirpputoriostokseksi tämä oli siis minulle kirkkaasti kaikkien aikojen kallein hurahdus. 

Lampussa oli tarra LIVAL Made in Finland. LIVAL valmistaa nykyisinkin lamppuja ja ledejä, etupäässä julkisiin tiloihin. Aika paljon on tyyli muuttunut... 

Ilmeisestikään mm. näitä "minun" valaisimia valmistettiin 60-70 luvulla. Kertokaa ihmiset ihmeessä, jos tiedätte tästä lampusta jotain lisää. Valmistusvuotta, mallia tai mitä vaan!

Oon nyt ihan villinä keltaseen ja tämä lamppu kyllä jysähti! Mihinkään muualle kodissamme en tätä osaisi kuvitella mutta lastenhuoneeseen on just passeli. Ja nuo pallerot heittää niin kivat varjot seinille. Mitä tykkäätte, eikö oo pirtsakan keltsu?

Tässä vielä vähemmän sensuroitu kuva kesyttämättömästä lelukaaoksesta. Jotain säilytyssysteemiä tänne pitäs vielä vähän miettiä. Ois kiva kun lelujen kirjo ois piilossa jossain. Mutta missä???



(Ärsyttävän rakeisia kuvia, mutta ilmeisesti samaa ongelmaa on bloggerissa muillakin.)




tiistai 8. lokakuuta 2013

Leikkikauppa kauppaleikkiin

Muistattekos, kun keväällä esittelin vanhan hoitopöydän uutta elämää istutuspöytänä? No, plääh, istutuspöytä oli meillä täysin turha värkki, sillä yhtäkään rehua en sen äärellä istutellut. Lähinnä siihen vaan kerääntyi kaikenlaista roinaa. Niimpä tämä ikean hoitopöytä sai jälleen uuden tehtävän hoitaakseen. Siitä tuunattiin lapsille leikkikauppa!





Hoitopöydän jalat lyhennettiin ja katoksen runko tuli jämälaudoista. Sitten vielä valkoista maalia päälle. Tukevasta puuvillasta ompelin katoksen, jonka pingotin katoksen päälle kiinnittämällä sen nupinauloilla.

Leikkiruokia ollaan poikien kanssa ommeltu pitkin syksyä. Tilda -kirjoista löytyi valmiina kaavat omenoille, jäätelöille ja mansikoille.



Tukkirekan tukit toimivat välillä omassa roolissaan, ja välillä niitä kaupataan suklaatikkuina. Kaupan päälle ostaja saa usein karamellin, (jonka sisällä ikävä kyllä on massapallo).



 Myös Choco -pelin nappulat on laitettu myyntiin.



Kauppa- ja kotileikit perinteisesti mielletään tyttöjen leikeiksi, ja mietinkin, onkohan tälle meillä ollenkaan käyttöä. Kaupan yhteyteen suunnittelin nimittäin myös kotileikkipaikkaa, jonka teko toistaiseksi odottelee sitä aikaa, kun on aikaa. ;)

Niin poikamaisia koltiasia kuin meidän pojat ovatkin,
kauppaa käydään ahkerasti ja kassakone kilisee! Vanhaa Film Townin korttia höylätään "pankin puolelta". Monesti on naurussa pitelemistä, kun pieniä kaupustelijoita kuuntelee. Vaikka pienillä pojilla roolit ja muut kaupankäynnin "säännöt" menevätkin miten sattuu, joka kertaa sanotaan kuitenkin jämäkästi "Päivää!", "Kiitos!" ja "Näkemiin!".